Miten ja missä valitaan  Jalostusneuvojat valitaan:

Ehdotus jalostustoimikuntien kokoonpanoista tehdään seuraavan kaavan mukaisesti:
rotuneuvottelu -- rotujärjestön (SSL) hallitus – rotujärjestön (SSL) kokous.

Rotua harrastavat yhdistykset  päättävät esityksestään jalostustoimikunnan kokoonpanosta vuosikokouksessaan.
Rotua harrastavat yhdistykset: Cockerspanielit ry, Vesikoirat ry, Irlanninvesispanielit ry, Suomen Kooikerhondje ry, Suomen Lagottoklubi ry

Rotuyhdistykset: Fieldspanielit ry, Barbet Finland ry

Niillä roduilla, joilla ei ole omaa yhdistystä, ehdotus jalostustoimikunnan kokoonpanosta tehdään  rotuneuvottelussa ja lähetetään rotujärjestön hallitukselle.

SSL:n hallitus voi myös päättää ilman ehdotusta jalostustoimikunnan kokoonpanosta.

Rotuneuvotteluista, samoin kuin jalostustoimikuntien kokouksista tehdään pöytäkirja tai muistio, joka toimitetaan Spanieliliiton hallitukselle. Valintaan voi tehdä muutoksen SSL:n hallitus, mutta kuitenkin viime kädessä Suomen Spanieliliitto ry:n sääntömääräinen kokous.

Siis: Kysymys on rotujärjestön = Suomen Spanieliliitto ry:n jalostustoimikunnasta.

Millainen jalostustoimikunnan jäsenen tulee olla

Toimikunnalle asetetaan ehdottomat auktoriteettivaatimukset. Tämä perustuu siihen, että toimikunnan jäseninä on:

-    erittäin hyviä rodun tuntijoita, mielellään myös ulkomuoto- ja koetuomareita

-    perinnöllisyysoppiin riittävän perehtyneitä henkilöitä

-    jäsenten on omattava käytännössä näyttöä siitä, että tuntevat rodun

-    omaavat kyvyn työskennellä ryhmässä

-    omaavat tarpeellista objektiivisuutta

-    ovat saaneet tarvittavan koulutuksen (SKL:n jalostusneuvojan perus- ja jatkokurssi)

Tehtävät

Yhteisesti on etukäteen sovittava neuvonnan periaatteet, mikä tarkoittaa sitä, että neuvontatyön on perustuttava rotumääritelmän, PEVISA-ohjelman ja Jalostuksen tavoiteohjelman henkeen. On otettava huomioon olemassa oleva tilanne Suomessa ja odotettavissa oleva kehitys. Jalostustoimikunnan päätökset perustuvat pääasiassa kasvattajien ja harrastajien yhdessä rotuneuvottelussa laatimaan jalostuksen toimintaohjeeseen.

Maalaisjärjen ja joustavuuden käyttö ei ole kiellettyä näissäkään asioissa, koska edellä mainittujen ominaisuuksien puuttuessa jalostustoimikunnan työ saattaa jäädä vain tilastojen arkistoimiseksi, ja sillä ei ole kuin vähäinen merkitys käytännön koiranjalostuksessa.

 

Päätehtävät

Jalostustoimikunnat eivät anna urosehdotuksia kasvattajille, vaan kasvattaja itse valitsee sopivaksi katsomansa urokset ja lähettää yhdistelmän hyväksymispyyntönsä jalostustoimikunnalle. Jalostustoimikunta käsittelee tulleen pyynnön mahdollisuuksiensa mukaan pikaisesti.

1. varsinainen neuvontatyö, jolloin ratkaistaan saapuneet kyselyt

2. jalostustietojen ylläpito (siitosurokset, tutkimustulokset ym.)

3. jalostustarkastusten järjestäminen

4. jalostusyksilöiden maahan tuonnin ja viennin neuvontatyö

5. pentueenhoito- ja astutusneuvonta, kasvattajien mahdollinen koulutus ja informointi

6. informaatio rotujärjestön ulkomuoto- ja koetuomareiden neuvottelutilaisuuksiin

Yllämainitut asiat ovat luonnollisesti vain pääotsikoita, jotka ovat viitteenä lukuisiin erilaisiin tehtäviin.

Jalostuksen tavoiteohjelma

Tavoiteohjelman ensisijainen tarkoitus on koota rotuun ja sen jalostukseen liittyvä oleellinen tieto yksien kansien väliin, jotta se olisi rodun piirissä toimivien kasvattajien ja harrastajien käytettävissä. Ohjelman avulla voidaan rodun kehitystä seurata ja ohjata määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti.

Jalostustoimikunta esim. yhdessä rodun yhdistyksen kanssa laatii, hyväksytään rotua harrastavan yhdistyksen hallituksessa ja vuosikokouksessa sekä Suomen Spanieliliiton hallituksessa ja vuosikokouksessa.

Suomen Spanieliliiton jalostustoimikunnat noudattavat seuraavaa käytäntöä

Kasvattajan tulee tehdä jalostustiedustelut noin kuukautta ennen arvioitua juoksun alkua. Jos juoksu on alkanut arvioitua aiemmin, ei ole syytä kieltäytyä myöntämästä hyväksyntää, kunhan hyväksyntä pystytään antamaan ENNEN astutusta.

Jalostustoimikunnan tarkoitus on tukea kasvattajia, ei vaikeuttaa heidän toimintaansa, mutta yhdessä sovittuja sääntöjä on noudatettava.

Periaatteessa kaikki toimikunnan vaatimukset (=jalostustoimikunnan toimintaohje) täyttävät yhdistelmät saavat hyväksynnän.

Poikkeustapauksissa voidaan hyväksyntä evätä, tai se voidaan antaa vaikka kaikki vaatimukset eivät täytykään. Tällöin on aina oltava perustellut syyt toimia ohjeista poiketen ja ne on hyväksynnän/hylkäyksen yhteydessä eriteltävä tarkasti hyväksyntää pyytäneelle kasvattajalle. Epämääräiset viittaukset koiriin tai niiden sukutauluihin on unohdettava, asioista pitää olla viralliset dokumentit.

Pentuvälitykseen otetaan vain hyväksytyistä yhdistelmistä syntyneet pentueet. Nartun omistajan velvollisuus on erikseen ilmoittaa pentunsa välittäjälle. Pentue on välityksessä luovutusikään (7 viikkoa) asti, jonka jälkeen kasvattajan on kolmen viikon välein uusittava ilmoituksensa, muutoin pentue poistetaan välityksestä. Pentuvälitystä hoitava henkilö toimittaa pyydettäessä tiedot astutuksista ja pentueista tarvittaviin julkaisuihin ja kotisivuille.

Pentuvälittäjä ei kommentoi pentueita mitenkään (ei esitä omia mielipiteitään edes kysyttäessä), vaan luettelee pentueet syntymäjärjestyksessä. Välittäjä voi välittää myös omia pentujaan, jos ne ovat syntyneet hyväksynnän saaneista yhdistelmistä.

Eri rotujen poikkeusluvat käsittelee jokaisen rodun oma jalostustoimikunta. Kukin rotu hoitaa siis poikkeuslupansa omatoimisesti, mutta puoltoon on aina muistettava mainita, että kyseessä on Suomen Spanieliliitto ry:n (eikä esim. rotua harrastavan yhdistyksen) jalostustoimikunta. Siis: Suomen Spanieliliitto ry
Jalostustoimikunta/rotu

Tilastojen laatiminen = jalostustoimikunnan toimintakertomus. Helmikuun puoleen väliin mennessä on jokaisesta rodusta laadittava vuositilasto, josta käy ilmi rekisteröintien määrä, tuontikoirien osuus, jalostustiedustelujen määrä, montako tiedustelua on evätty sekä tutkittujen koirien määrä ja tutkimustulokset. Tilastot on toimitettava Spanieliliiton sihteerille, joka liittää ne rotujärjestön toimintakertomukseen.  

Toimintasuunnitelma toimitetaan viimeistään kuukautta ennen rotujärjestön syyskokousta rotujärjestön sihteerille.

Vuosittain jalostustoimikunnat ilmoittavat toimihenkilöidensä yhteystiedot SSL:n hallitukselle tai jalostusyhdyshenkilölle. Jos jalostustoimikunnissa tulee henkilömuutoksia toimintavuoden aikana, myös ne ilmoitetaan hallitukselle/jalostusyhdyshenkilölle.

Jalostustoimikunta itse päättää vuosittain mitä muuta toimintaa (kursseja, tarkastuksia tms.) se näiden rutiinitoimien ohella järjestää.

Jalostustoimikunnalle myönnetään SSL:n syyskokouksessa seuraavan vuoden määräraha, jonka sisällä kuluja korvataan. On tullut tavaksi korvata mm. Kennelliiton koulutuksiin osallistuville osallistumismaksu tai osa siitä. Myös rotujen yhdistykset avustavat koulutettavia taloudellisesti esim. matkakustannuksissa.

Viralliset rotupalaverit kutsuu koolle jalostustoimikunta ja kutsu on julkaistava Spanielilehdessä ja SSL:n kotisivuilla

HUOM!

!! Toimikunnan tulee pidättäytyä asiallisuudessa ja tosiasioissa

!! Jalostustoimikunta ei pidä listaa hyvistä ja vähemmän hyvistä kasvattajista

!! Kaikki kasvattajat ovat samanarvoisia, myös jalostustoimikunnan jäsenet

!! Kaikki tieto otetaan vastaan, mutta huhupuheita ei levitetä

!! Ainoastaan dokumentoitu tieto on virallista tietoa

!! Jalostustoimikunnan jäsenellä on paljon vastuuta ja velvoitteita, mutta Suomen Spanieliliitto ry:n hallituksella ja sääntömääräisillä kokouksilla on kuitenkin valta tässä rotujärjestössä

!! Yhteydenpito SSL:n hallitukseen tapahtuu jalostusyhdyshenkilön välityksellä.  

!! Jalostustoimikunnan jäsenten katsotaan omaavan hyvän ja pitkäaikaisen rodun tuntemuksen, sitä tulee pitää yllä opiskelemalla ja seuraamalla tilannetta myös ulkomailla